Itse ottama fluoresenssimikroskooppikuva banaanikärpäsen kehittyvästä munasta.
Kuten jo aiemmin tuli ilmi, on opinpolku jaettu täällä undergrad ja grad-pohjalle. Undergrad-opinnot vastaavat meikäläisten kandinopintoja ilman kirjallisuustutkielmaa. Kaksi lukukautta, syksy ja talvi. Kesälläkin voi opiskella ja tähän kesälukukauteen voi hakea erikseen, kunhan vain hakee ajoissa. Tunnit alkavat täällä aina puolelta ja opetusta on tarjolla 7 :30-22 :30. Riippuen pääaineesta. Kämppikseni päivää alkaa klo 16 ja loppuu klo 21. Tunnit eivät ole pakollisia. Kursseista saa täällä krediittejä, ei opintopisteitä. Yksi krediitti voitaisiin vapaasti suomentaa noin 3-4 op:ksi ja useimmat kurssit ovat 3-5 krediitin kursseja. Kurssit kestävät koko lukukauden (term) ja päättyvät stressirajoja paukuttelevaan koeviikkoon (final exams week), joka minun tapauksessani alkaa 13.4. Viimeisen kokeen tehtyäsi sinulla on 24 tuntia aikaa pakata kamasi ja poistua asuntolasta, ellet ole päätänyt jäädä myös kesäksi. Minä taas en tiedä, milloin minut ajetaan ulos, koska kurssieni päättökokeiden päivämääriä ei ole vielä julkaistu. Grad-opinnot ovat paljon suppeampia verrattuna undergrad-kurssien valikoimaan, periaatteessa maisteriskokelaat tekevät vain vuoden tutkimusta jossain tutkimusryhmässä (palkatta) josta sitten julkaisevat tieteellisen artikkelin. Se on heidän osaltaan sitten siinä. Mainio systeemi, jossa proffat saavat itselleen monta ilmaista orjaa, joita sitten käyttää apuopettajina.
Kun minun ei kerran tarvitse maksaa lukukausimaksuja, niin satuinpahan tuossa huvikseni katsomaan paljonko tuo summa sitten on. Keskiverto undergrad-opiskelija pulittaa tälle instituutiolle vuodessa 5480,00 dollaria eli noin 4300 euroa. Pelkästä opiskelu-oikeudesta ja kursseista. Kun tuohon summaan sitten lyödään lisäksi asumiskulut, ruokailut ja kymmeniä erilaisia maksuja (technology fee, media fee, health fee, student union fee...) niin potti on hieman alle 14,000 CAD (10 000 euroa) vuodessa. Huh. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että tuohon summaan on laskettu mukaan kaikki ruoka, asuminen (sähkö, vesi jne.) netti, kampuksen palvelut (kuten kuntosalit) ynnä kaikkea muuta pientä. Laskekaahan te opiskelijatoverini kuinka paljon teillä kuluu moisiin vuodessa Suomessa.
Että näin. Osavaltio myöntää opiskelijoille lainaa, mutta tietenkään täällä ei tunneta käsitteitä opintotuki tai asumislisä. Kaikki menee omasta pussista. Nyt sitä ymmärtää termin college fund-merkityksen. Monilla opiskeiljoilla on pappa betalar-meininki, osa taas tekee niska limassa hommia saadakseen tuohta kahisevaa. Vaikka kaikki lukukauden maksut yleenä maksetaankin kerralla aina kauden alussa, niin opisto joustaa maksutavoissa monella tavalla. Toinen helpotus on se, että yliopisto palkkaa opiskelijoita omiin työtehtäviinsä. Palkka on 6-9 e tunnilta ja vuorot kuin Hesellä. Kyllä sillä jo hieman rahaa saa. Ja työtehtäviä on tosiaan ihan ruokalakokeista puhelinvirkailijoiksi asti. Monet myös päättävät asua kampuksen ulkopuolella, jossa pääsee n. 50-150 dollaria halvemmalla/kuu.
Minulla on nyt neljä kutakuinkin neljän krediitin kurssia, joista kolme on labrakursseja. Ja sanoa voin että hommaa on. Ihan pöpönä. Peruspäivä alkaa klo 8 ja päättyy kello 19. Joka päivä, paitsi sunnuntaina. Täkäläiset rakastavat välikokeita (midterms), tehtäviä (assignments), visoja (quizzes), raportteja (write-ups) ja kurssitöitä (term projects). Niitä on noin kerran viikossa/kurssi. Ja niihin pitää oikeasti lukea. Juttua nimittäin riittää. Seuraava kuvaus ei ole kaikille järin havainnollistava, mutta jotkut bilsarit voivat yrittää empatisoitua:
Kuvitelkaa että teillä olisi 2 kertaa kemian perusteet ja 2 kertaa biokemian menetelmät kevätlukukautena. Lisäksi joutuisitte tekemään 15-sivuisen minitutkimuksen joka kurssin tiimoilta, ja joka viikolla olisi välikoe. Ja tietenkin raporttien kirjoittamista.
Kotiläksyä siis tulee ja olenkin lähes joka ilta joutunut istumaan atk-luokassa kello 22 jälkeen tekemässä rästihommia. Sitä on tässä jo muutamaan otteeseen kerennyt miettiä, että tätäkö tänne tultiin vain tekemään? Ja minä tosiaan pääsen vielä aika vähällä : auta armias jos olisin ottanut kielikursseja.
Merisiilin gameettien eristäminen kaliumkloridin avulla.
Vasemmalla Pop goes the weasel... /Oikealla Drosophila cuticle preps showing annotations
in respect to denticle patterns.
Itse otin siis neljä kurssia: Mammalogy, Embryology, Advanced Cell Biology ja Bioinformatics: computational analysis of genes and genomes. Viimeinen kurssi oli vielä Suomessa ollessani vain huono vitsi, mutta kuinkas sitten kävikään? On muuten aika tylsä kurssi. Olisin halunnut ottaa vielä esim. General Virologyn ja Ornithologyn, mutta ne menivätkin jo päällekkäin muiden kurssien kanssa. Sapelin pihkat.
Nyt pitää kyllä ihan kehaista: kurssit ovat hemmetin hienoja. Etenkin embryologia-kurssilla on ensinnäkin opittu käyttämään erilaisia kuvankäsittelyohjelmia ja sitten päntätty niin paljon yleistä mikroskopiaa, että osaisin tässä kohtaa varmaan itsekin koota toimivan konfokaalimikroskoopin. Ja sitten ne labratyöt. Ah. Kuinka usein sitä pääsee ruiskuttamaan kaliumkloridia merisiileihin, todistamaan hedelmöitystä mikroskoopin alla reaaliajassa tai ottamaan RGB-kuvia banaanikärpästen munien aktiinisäikeistä. Ja mammalogyn nisäkäsdemot (tupla-Ah). Voin myös sanoa aika varmasti, että osaan kohta koodata oman Jalview tai Maximum parsimony/Character based-fylogeniapuuohjelmani, niin tarkkaan on ne asiat jo läpi käyty.
Hommaa siis on. Ja paljon. Otin varuilta Suomesta mukaani pari kirjaa iltalukemisiksi. Kumpaakaan en ole kerennyt edes avata. Enkä myöskään ystäväni lähettämää Ranskan kielioppikirjaa. Nettipäiväkirjankin päivittämiseen ei oikein tahdo aika riittää. Ja tietenkin flunssa vaanii stressaantunutta aina kulman takana. Oliko taas pakko olla kunnianhimoinen härkäpää? Ei pääse pantteri pilkuistaan.
Kesäterveisin, Tapsa.
Munasolun ensijakautumiset.
Drosophilan melkein-valmis munasolu. 3D-projektio. Fluoresenssi. Jos video ei oikein toimi, kikkaile hetken aikapalkin kanssa.
Heh heh.
