tiistai 27. heinäkuuta 2010

Kanadalaiset oluet 2

Hoi te siellä!

Kanadan kaljanossööri palaa taas kulmille toisella satsilla paikallisia erikoisuuksia. Aletaanpa maistella.


Ice Beer


Ice beer on peräisin Kanadasta, vaikka se perustuukin Saksan Eisbock-tyylin olueen. Ensimmäinen Pohjois-Amerikassa myyty jääolut oli Molson Ice huhtikuussa 1993, mutta valmistusprosessin oli patentoitu aiemmin Labatt.
Jääoluen valmistus tapahtuu laskemalla oluen lämpötilaa hieman alle jäätymispisteen tai sen lähelle. Koska vesi jäätyy korkeammassa lämpötilassa kuin alkoholi, alkoholi pysyy nesteenä. Tämän vuoksi kerros jäätä voidaan kuoria oluen pinnasta. Tällä keitoksella on suurempi suhde alkoholin ja veden välillä ja siten suurempi alkoholipitoisuus.
Jos totta puhutaan, niin jääolut-ilmiö oli kovaa kamaa jokunen vuosi sitten, mutta nyttemmin jengi ei enää villiinny ajatuksesta. Monet ovat itseni tapaan huomanneet, että itse kuuluisa prosessi tekee oluesta vain kylmää, muttei vaikuta makuun paljoakaan. Kyseessä on siis vain siisti kikka saada kylmää olutta, joka ei loppujen lopuksi ole jäädyttämättömiä seuralaisiaan paljoa vahvempaa. Maku maltainen ja kylmä. Alkoholiprosenttia ei hokannut kysyä. Kerrankin kun sillä olisi ollu väliä.


Blueberry Ale


Pumphouse-pienpanimon kuuluisa mustikkaolut oli kyllä pettymys. Ensipuraisulla minulle selvisi, että olut ei ollut koskaan mustikkaa käymisprosessin aikana nähnytkään, vaan maku tuli jälkikäteen lisätystä keinotekoisesta aromista. Välillä artifisiaali mustikka-aromi pisteli suussa ja jätti lopulta mellevän jälkimaun. Muuten olut oli suhteellisen humaloitu verrattuna yleiseen maltaisuuteen. Alkoholia 5 %. Mainittakoon myös että itse Pumphousen panimo on suht uusi juttu ja alunperin oluet olivat samannimisen ontariolaisen ravintolan omia tuotteita.

Moosehead Lime


Oletko koskaan juonut Sol-olutta limetinpalalla? Jos olet niin olet samalla sisäistänyt lime-oluen. Laimeaa ja huomattavan sitruunaista, kuin melkein limpparia joisi. Jotkut paikalliset puritaanit katsovat olutta pitkin nenänvartta Reinheitsgebot-katse silmissään, mutta monet nuoremman polven kasvatit juovat tätä sihijuomaa solkenaan. Alkoholia 4 %. Etketissä limetinlohkon kuva.


Coors Light


Kuka teistä tunnustaa juovansa light-olutta? Suomessa ilmiö ei ole niinkään yleinen mutta Kanadassa on havaittavissa kova mainostus light-tuotteille läpi koko elintarvike/ravintolalinjan. Light on in. Big time. Lähes jokaisesta oluesta on olemassa yhtä suosittu kevytversio. Verrattuna perus Coorsin laageriin on kevytkalja KARSEAN LAIMEAA. Saunaolueksi se voisi kelvata. Alkoholia 4,2 %.


Melon Head


Frederictonissa majaa pitävä provinssin suosituin pikkupanimo Picaroons omaa monia eri hienoja tuotteita Kuten Feels Good, Best Bitter, aiemmin jo arvostelemani Irish Red, Timber Hog, Yippee jne. Tällä kertaa eteeni päätyi yksi heidän uutuuksistaan, Melon Head. Tämä Reinheitsgebotin ulkopuolelta tuleva hedelmäinen Ale oli minulle virkistävä yllätys. Puolen litran pulloon mahtui alkoholia 4,5 %, hieman maltainen ensitunnelma, havaittava humalan terävä maku ja tottakai läpitunkeva ja jälkimakuileva meloni. Hyvä olut. Muutenkin, jos joskus eksytte Atlantin Kanadaan niin tukekaa ihmeessä tätä yritteliästä mikropanimoa! Ehdoton suosikki!

1 kommentti:

  1. Melon Head ainakin saa huomion herätettyä hyllyllä istuessa. Muutenkin aika erikoisia ton panimion tuotteiden nimet ja etiketit

    VastaaPoista