Kanadan luonto

Mitä sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Kanadan luonnosta? Mieti hetki.

Varmaankin listalla oli mm. hirvi, majava, havumetsä, majavanpadot ja ehkäpä miekkavalaat. Mutta mitä Kanadasta sitten löytyykään näinen lisäksi?

Kanadalla on maailman valtioista toiseksi suurin pinta-ala. Luonnollisesti maahan mahtuu monia eri biotooppeja ja vastaavasti maisemia. Lännessä vallitsee Brittikolumbian ja Idässä taas Atlantin Kanadan valloittama merellisen lauhkea maisema laaajoine viljelypeltoineen, jylhine rannikoineen ja lehtevine metsineen täynnä eteläisiä lajeja. Keskikanada on taas paljolti Suomen havumetsää muistuttavaa vildernessiä (käännöscuccanen), jossa hirvet, mustakarhut ja piikkisiat myllertävät pitkin laajoja kesyttämättömiä erämaita. Kanadan takapiha on kuitenkin sen laaja ja harvaanasuttu pohjoinen, johon kuuluvat Nunavuti, Yukon, Luoteisterritoriot ja Newfoundland. Tämä alue vastaa paljon Suomen takapajuisinta Lappia: ainoa järkevä tapa kulkea on ilmateitse koska teitä ei vain ole, asutus on tiheydeltään Jupiterin kanssa samalla tasalla ja maasto puutonta tundra ja silmänkantamattomiin vetisiä ikiroutaisia soita ja karuja rannikkosaaria, joilla temmeltävät jääkarhut, naalit ja karibulaumat.

Kanada on laaja maa ja sen kattava läpikäyminen olisi ollut nästa mahdoton mission: pelkästään matka junalla kanadan päästä päähän kestää 3 päivää. Itse olisin halunnut kovasti käydä katsomassa jääkarhuja Nunavutin territorion pääkaupungin, Iqaluitin ympärillä jossa tunnelma on niin aito, että kaupungissa on yöllä ulkonaliikkumiskielto kadulla kuleksivien villien jääkarhujen takia. Reissu kaatui logistiikkaan: paikan päälle pääsee VAIN lentämällä ja menopaluu maksaa asialliset 1500 e. Tulisi nalleille hintaa. Kysymys kuuluukin, että mittn paikalliset käyvät muualla Kanadassa. Eivät he käy, ja koska kuljetus on niin kallista on kaikki näissä pohjoisen kaupungeissa luonnollisesti aika hintavaa.

TransCanada Tyynenmeren jylhine vuonoineen ja villine mursuyhdyskuntineen jää siis seuraavaan reisuun, jos siihenkään. Mutta Atlantin Kanadassa kun kerran majaa pidän niin siitä voin kertoa. Aloitetaan.

New Brunswick on huomattavasti Suomea etelämpänä ja kun mukaan lisätään merellinen vaikutus, saadaan aikaan lauhkean eteläinen rannikkoprovinssi, joka lepää mukavasti Kanadan kilven reunalla ja jota reunustaa St. Lawrensen ja Fundyn lahti, joista jälkimmäinen omaa maailman korkeimmat vuorovedet. Lahdet houkuttelevat syksyllä paljon valaita ja perusvalasristeilyllä saa usein nähdä ainakin lahti-, silli- ja ryhävalaita sekä pyöriäisiä ja hylkeitä. Rannikko houkuttelee myös valkopäämerikotkia, lunneja, ruokkeja, merimetsoja sekä muita merellisiä lajeja. Provinssin lehtipainotteiset metsät koostuvat paljolti koivuista, poppeleista, vaahteroista ja lepistä ja tammesta, mutta väliin mahtuu aina muutama kuusi ja mänty. Kanadan metsille ominainen puu on mös mahtava seetri, joka luo kierteisine runkoineen, lehtevine neulasoksineen ja runsaine naavoineen, luppoineen ja sammalineen esihistoriallisen tunnelman. Aluskasvillisuutta vallitsevat laajalti saniaiset ja lehtipuiden taimet, pohjakerrosta taas seinäsammalet ja osittain jäkälät siellä, missä puista pudonneidet lukuisten lehtien matto ei peitä maata. Metsät ovat suhteellisen avoimia. Majavanpadot kuuluvat myös maisemaan, tottakai.

Catamaran Brookin kenttäaseman faunan voi summata seuraavasti: konnat, käärmeet, oravat ja hiiret. Edellämainittuja näkyy melkein koko ajan. Seudulla asuu myös liki tuhat mustakarhua ja kakkaa ja jalanjälkiä löytyy leirin ympäristä usein.

Lintuharrastajille sanottakoon, että Elis, jes! – näin Ristoa lainatakseni. Olen yrittänyt amatöörimäisesti tunnistaa paikallisia tirppoja lähinnä äänen perusteella. Kanadassa on kerttusia ja sirittäjiä aivan pöpönä ja ne ovat monet toistensa näköisiä, joten turhautuminen on ollut ajottain lähellä. Kattava lista on vielä tekeillä, mutta alla muutama canadalainen lintu, mitä on bongattu:

Common Cracle (Quiscalus quiscula)

Rose-Breasted Grossbeak (Pheucticus ludovicianus)

Ruffed Grouse (Bonasa umbellus)

Parula Warbler (Parula americana)

Myrtle Warbler (Dendroica coronata)

Broad-winged Hawk (Butes platypterus)

Turkey Vulture (Cathartes aura)

Double-Crested Cormorant (Phalacrocorax auritus)

Tricolored blackbird (Agelaius tricolor)

Yellow Bellied Sapsucker (Sphyrapicus varius)

Ruby-Throated Hummingbird (Archilochus colubris)

Black-and-White Warbler (Mniotilta varia)

House Wren (Troglodytes aedon)

Golden Crown Kinglet (Regulus satrapa)

Bald Eagle (Haliaeetus leucocephalus)

Common Crow (Corvus brachyrhychos)

Belted Kingfisher (Megaceryle alcyon)

Blue Jay (Cyanocitta cristata)

Barred owl (Strix varia)

Common Nighthawk (Chordeiles minor)

Black-Capped Chicadee (Poecile atricapillus)

Ja muutama kotoinen laji, mitä löytyy täältäkin

Canadian Goose – kanadanhanhi

House sparrow - varpunen

Mute Swan - kyhmyjoutsen

Robin - kulorastas

Red-Breasted Merganser - tukkakoskelo

Common Loon – amerikanjääkuikka

Osprey – kalasääski elikkäs Sääksi

Mallard – sinisorsa

Cedar waxwing – tilhi

Starling - kottarainen

Brown Creeper – puukiipijä

Common Raven - korppi

Black-Billed Magpie - harakka

Lintujen lisäksi mukaan on tarttunut jo punakettu, Toronton mustat oravat, haisunäätä, metsämurmeli, valkohäntäpeura, minkki, majavat, maaoravat, moniamonia kasveja ja hyönteisiä sekä jopa muutama virran mukana kulkeutunut metakonglomeraatti.

Ai niin ja tottakai elämäni eka mustakarhu jonka bongasin kun harppailin asioikseni leirin lähellä olevalle metsäaukiolle ja istuin kannon päällä tunnin, kunnes umpeenkasvaneesta sukkessiovaiheen pusikosta alkoi kuulua isojen oksien rasahtelua ja kookkaat pajut alkoivat heilua kun jokin kettua isompi otus käyski mennessään. Pikainen elämöinti ja johan se nalle nousi noin sadan metrin päässä puuhun ja minut nähtyään tuli alas kuin palomies ja rynnisti takaisin metsään. Urpo.