
Manhattanin saari. Se tuli käytyä läpi aika hyvin. Paikallista tunnelmaa, nähtävyyksiä ja ison maailman ruokakulttuuria. Iso omena on liian muhkea pala syötäväksi yhdellä haukulla ja siksi päätinkin viipaloida sen teille valmiiksi. Ja palan painikkeeksi kuvia.
Ihmiset:
Nykissä vallitsee isojen kaupunkien kasvottomuus, täällä ei toisiin pälyillä vaan taulu pysyy vakaasti keskittyneenä kävellessä maahan 10 metrin päähän. Ystävällisiä nykkiläiset kyllä ovat. Aina auttamassa ja neuvomassa lähimmän metroaseman tai putiikin joka on turistiparalta hukassa. Ynseä ulkokuori on siis usein lumetta. Poliisit ja muut viranomaiset taas ovat usein ilahduttavan tylyjä. Malliesimerkki lienee USA:n rajan tullivirkailija jota ei kauheasti kiinnostanut, olimmeko täyttäneet ESTA-lomakkeen netissä vai emme, teimme sen kuitenkin uudestaan tulliasemalla. Lisäksi sormenjäljet kaikista sormista, vakava kasvokuva (joka piti ottaa kolme kertaa uusiksi kun nauratti koko tilanne niin maan julmetusti) sekä noin parisenkymmentä kysymystä mistä tultiin, mihin mentiin, montako päivää, oliko majapaikka jo tiedossa, olimmeko osallistuneet natsien juutalaisvainoihin ja että oltiinko diplomaattisen koskemattomuuden piirissä. Koko rulianssi kesti tunnin kolmelta henkilöltä ja maksoi (!) 6
dollaria/kärsä. Toinen malliesimerkki oli New Yorkin osavaltion poliisi joka pysäytty meidät matkalla Montrealiin, kun takavalomme eivät olleet kunnossa. Autossamme oli jo matkan alusta ollut jokin vika valojen kanssa, kun joskus takavalot sammuivat vaikka kojelaudassa paloi vielä merkkivalo, joskus taas toisin päin. Meidät pysäytti pyylevä, kiharatukkainen, silmälasipäinen ja suhteellisen ruma naispoliisi jolla oli hyvin suora lähestymistapa: ensiksi hän kysyi oltiinko me humalassa, huumeissa tai onko meillä edellämainittuja autossamme. Sitten hän pyysi kummankin ajokortit ja samaan hengenvetoon pyyhki perseensä sekä suomalaisella että singaporelaisella ajokortilla. Varauduin että näin voisi käydä, koska vaikka suomalainen körkortti kelpaa periaatteessa kaikkialla USA:ssa, niin yksittäisillä osavaltioilla on omat lakinsa ja poliisihan ei ole koskaan täällä väärässä. Reissu jäisi siis meidän osaltamme siihen: ei USAlaista ajokorttia, ei oikeutta ajaa. Seuraavaksi pyydettiin auton vuokraussopimus. Poliisitäti otti meidän ajokortimme ja sopimuksen ja meni puuhailemaan pariksi minuutiksi autoonsa jonka jälkeen tuli ilmoittamaan että antaa meidän mennä tämän kerran. Ei kuulemma saanut selvää sopimuksesta. Se oli kirjoitettu Suomeksi. Taisi myös haluta välttää paperityötä. Problems officer?
Ruoka:
Safka Nykissä on monipuolisen aunuksesta. Mistä täältä saa terveellistä ja suht halpaa ruokaa? Kiinalaiset keittiöt saavat niskaotteen, seuraavana tulevat muut kansallisuudet kuten italialaiset, ranskalaiset, kreikkalaiset ym. Yhden kadun päästä päähän kävely yleensä antaa aika hyvän valikoiman etnisistä ruokaloista. Suomelle tyypillisiä kebabmestoja ei pahemmin näkynyt. New York Cuisine on sitä mitä itse haluaa syödä. Kun minulla kerran oli matkakaverina singaporelainen niin meidän safka oli aika itämaispainotteista. Lounaaksi kokeiltiin sitten kaikki korneimmat mestat: Dunkin’ Donuts, Burger King, KFC, Wendy’s, Friendly’s ynnä muut. Muutamaa paikkaa suosittelen tässä nyt, pistäkää ylös jos Nykissä pyöritte.


Seuraavaksi vuorossa Montreal.
Ai niin
Ihmiset:


Ruoka:

Quantum Leap
Kaupat ovat aina lähellä ja kiinalaiskorttelista viimeistään saa tuoretta hyvää. Meidän majapaikkamme lähellä majaili hedelmä-ja vihannesmyymälä, joka oli kattavan mahtava mesta. Ai niin, jos ja kun ajatte pitkin Amerikan teitä, niin varatkaa mukaan hedelmiä ja vihanneksia: matkan varrella on nimittäin vain McDonaldseja, Burger Kingejä ja Dunkin’ Donutseja. Ei ihme että tämä kansa on niin tuhtia.
Kaupat ovat aina lähellä ja kiinalaiskorttelista viimeistään saa tuoretta hyvää. Meidän majapaikkamme lähellä majaili hedelmä-ja vihannesmyymälä, joka oli kattavan mahtava mesta. Ai niin, jos ja kun ajatte pitkin Amerikan teitä, niin varatkaa mukaan hedelmiä ja vihanneksia: matkan varrella on nimittäin vain McDonaldseja, Burger Kingejä ja Dunkin’ Donutseja. Ei ihme että tämä kansa on niin tuhtia.



Liikenne:
Oli muuten ensiksi aikamoinen yllätys kun kaveri päätti ajaessaan ohittaa rekan tiukassa mutkassa 120 km tuntivauhdissa huomioimatta ollenkaan vastaantulevaa liikennettä ennen kuin tajusin, että Kanadassa ja USAssa on kokonaan yksisuuntaiset valtatiet. Kaistoja on kolme, joista oikeanpuoleinen on hitaille kuskeille, keskimmäinen rekoille ja vasen ohitteluun. Missään laissa ei kai näin sanota, mutta käytäntö on tämä. Rekkamiehet kuvittelevat omistavansa tien, joten heidän kanssaan ei pidä kisata. Tulee torvesta aika nopeaan. Lisäksi valtateiltä (National highways) voi poistua myös vasemmalle mikä kuulosti kyllä ensi alkuun itsemurhalta, mutta kyllä siihen tottuu. Tietulleja oli myös aika lailla ja niihin saakin varata pikkurahaa. Itse ajo Mainen kautta New Yorkiin kustantaa abaut 10-15 e pelkkiin tulleihin. Nopeusrajoitus kaupunkien ulkopuolella on 65 mph (120 km) ja kaupungeissa usein 40 mph. New Yorkissa lähes kaikki kadut ovat yksisuuntaisia, yhtenä poikeuksena ainakin Broadway. Parkkipaikkaa New Yorkista on mahdoton löytää ja parkkitalo maksaa 15-25 USD/vrk.
Kanadassa ei autossa ole pakko olla edessä rekisterikilpeä (takakilpi riittää), mutta New Yorkissa poliisi sakottaa (65 $) etukilvettömiä autoja. Voi Itku. Pitää ihan mainita, että ne netistä löytyvät kuvat Nykin loputtomista autojonoista ovat otettu keskipäivällä ja ihan keskustasta. 500 metriä Time Squaren ulkopuolella voi ajaa aika vapaasti ja yöllä saattaa olla niin että olet ainoa auto Nykin kujilla. Nykissä ollessasi ota Metro! 7 päivän kortti rajoittamattomalla käytöllä on 27 dollaria. Suosittelen. On myös hyvä muistaa, että kun olet mennyt kortilla metron turvaovista sisään niin et voi käyttää korttia seuraavaan 20 minuuttiin. Näin ehkäistään liikakäyttöä. Olen kuullut Nykin Metroista kaikenlaista mutta näin omien kokemusteni perusteella:
-Et saa puukosta heti kylkeesi metrossa ellet välttämättä halua matkustaa aamuyöllä Bronxiin.
-Jengi on hiljaista, mutta suhteelisen normaalia. Hyypiöitä ei näy paljon, ainakaan Manhattanin alueelle.
-Minua ei kertaakaan edes yritetty ryöstää
-John Mclane, Max Payne tai Lisko eivät seikkaile ainakaan New Yorkin metrotunneleissa, vaikka media niin väittääkin.
Nähtävyydet:
No nyt päästiin asiaan. Nykissä on paljon nähtävää ja sain tarkastettua neljässä päivässä ainoastaan Manhattanin saaren. Muu Nykki sitten seuraavalla vierailulla. Ainakin Ground Zero, FlatIron, Times Square, Hard Rock Café New York, Nintendo World Store, Image Anime (en suosittele), Forbidden Planet (sori- ei pornoa, mutta kaikkea ihan täräyttävän siistiä populaari/mediakulttuurikamaa: suosittelen!), Battery Park, Wall Street, Harlem, Chinatown, Little Italy, Brooklyn Bridge, Empire State Building, Rockefeller Center (NBC-studiot, Radio City Music Hall), Keskuspuisto, Museum of Natural History, Central Station, Public Library, Broadway, Vapaudenpatsas, Ellis Island.. unohdinkohan jotain? Muutama huomautus: jos
haluatte Nykinvierailulla päästä patsaan kruunuun (pään observatorioon) niin lippu pitää varata mielellään pari kuukautta etukäteen. Kruunuun mahtuu vain 8-10 ihmistä, joten järjestely on ymmärrettävä. Kunnon matkailija ottaa myös ja lohkaisee osan kaupungin kulttuuritarjonnasta eikä pälyile vain nähtävyyksiä. Suuntaa siis illalla Harlemin historiallisen kaupunginosan blues/jazzkuppiloihin tai repäise ja osta 17 dollarin lippu legendaarisen Apollo-teatterin joka keskiviikko järjestettävään amatööri-iltaan. Kyseisestä mestasta ovat mm. James Brown ja the Jackson Five ampaisseet maailmalle. Toinen vaihtoehto on suunnata keskustan yöelämään muistaen kuitenkin, että monessa mestassa on pääsyvaatimuksena tietty pukukoodi. Bronx yöllä olisi ollut varmaan myös aika kokemus, mutta se jääköön ensi kertaan. Villuksen seuraava syysexcu sinne!
Raha:
Rahaa palaa rundaajasta riippuen 30-2000 e/ päivä. Majoitus lähtee halvimmillaan 20 dollarista. Kämppää etsiessään kannattaa stekata ainakin istopover ja hostelsnyc. Eka on sivusta, jossa voit etsiä punkkaa yksityishenkilöiltä jotka tarjoavat majoitusta muutamaksi yöksi. Sivusto vaatii kirjautumisen. Toka sivusto antaa kattavan listauksen Nykin hostelleista. Itse päädyimme Hostelling Internationaliin. Aika romuinen, mutta kyllä siellä nukkui.
Safkaan kuluu 10-20 dollaria päivässä, jos haluaa poiketa rice'n'spice-linjalta. Oma auto tuo lisäkustannuksia.
Oli muuten kiva nähdä myös muutama tuttu Big Cityn hulinassa…


-Et saa puukosta heti kylkeesi metrossa ellet välttämättä halua matkustaa aamuyöllä Bronxiin.
-Jengi on hiljaista, mutta suhteelisen normaalia. Hyypiöitä ei näy paljon, ainakaan Manhattanin alueelle.
-Minua ei kertaakaan edes yritetty ryöstää
-John Mclane, Max Payne tai Lisko eivät seikkaile ainakaan New Yorkin metrotunneleissa, vaikka media niin väittääkin.
Nähtävyydet:


Raha:

Safkaan kuluu 10-20 dollaria päivässä, jos haluaa poiketa rice'n'spice-linjalta. Oma auto tuo lisäkustannuksia.
Oli muuten kiva nähdä myös muutama tuttu Big Cityn hulinassa…
Seuraavaksi vuorossa Montreal.
Ai niin
koitan myös ylösladata Nykin kuvat Zippinä nettiin ja pistää sitten linkkiä tänne tai lärvikirjaan josta ne voi sitten ladata koneelleen.
Eli siis asteikolla 1-10, ihan worthwhile trippi. Tuliko törmättyä kehenkään julkkikseen?
VastaaPoistaJa tietenkin
>-John Mclane, Max Payne tai Lisko eivät seikkaile ainakaan New Yorkin metrotunneleissa, vaikka media niin väittääkin.
Näkyikö edes Hawkia tai Smasheria?
Ai niin ja tietenkin HXC! Fucking ass and blat blat
VastaaPoistaNoista sun poliisikohtaamisista tuli mieleen, että kannattaa katsella nämä videot ja saitit läpi. Jenkeissä ja Canadassa on yllättävän samanlaiset lakikäytännöt briteistä periytyneen Common law:n käytännön takia.
VastaaPoistaSuuri osa näistä jutuista pätee myös suomessa.
http://flexyourrights.org/
http://www.youtube.com/watch?v=yqMjMPlXzdA&feature=channel